Vetoketjun väriä tosiaan vievasin pitkään ja päädyin lopulta tummaan ruskeaan. Ja olen tähän valintaan oikein tyytyväinen. Langan väristä ketjua kun ei vain ole olemassa.
Olen periaatteessa ihan tyytyväinen lopputulokseen. Mutta jotenkin tuo prosessi oli lopussa niin takkuinen että olo on hiukan plääh. Ja varsinkin kun tiedän että perään on tehtävä heti toinen. Tytär jolle tämän piti mennä nosti metelin, joten täytynee pistää lankatilaus menemään. Jospa vielä ehtisi Dropsin supersaleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti